OTANIEMEN VENEKERHO RY – lyhyt historia vuodesta 1962-
Syksyllä 1961 kolme nuorta veneilijää alkoi kehitellä ajatusta yhteisestä harrastuksesta omassa veneseurassa. Toteuttaminen alkoi Otaniemi-Seuran puitteissa laiturin kunnostuksella sekä vaja- ja telakka-alueen vuokraamisella silloiselta Otaniemen valtionaluetta hallinnoivalta Otaniemen hoitokunnalta. Jo samana syksynä rakennettiin alueelle venevaja, joka on edelleenkin käytössä, tosin toiseen paikkaan siirrettynä. Keväällä 1962 oltiin valmiita seuran perustamiseen. Perustava kokous pidettiin 12.3.1962 ja seura merkittiin yhdistysrekisteriin jo19.3.1962. Otaniemen Venekerho r.y. oli perustettu. Espoo oli saanut toisen pursiseuransa vuonna 1906 perustetun Esbo Segelförening r.f.:n jälkeen. Otaniemen Venekerho on myös Espoon ensimmäinen suomenkielinen pursiseura. Kerho oli alun perin tarkoitettu Otaniemessä asuvien tai siellä työskentelevien yhdistykseksi, mutta on sittemmin poistanut nämä rajoitteet toiminnastaan ja hyväksyy nykyisin jäsenikseen jäsenehdot täyttävät hakijat.
OV:n lippu hyväksyttiin 9.6.1962 ja lippu nostettiin ensimmäistä kertaa salkoon purjehduskauden avajaisissa keväällä 1963. Seuran kaksi ensimmäistä vuosikymmentä olivat hyvin aktiivista kilpailu- ja junioritoiminnan aikaa. Seuramme järjestämät Laajalahden avoimet pienvene- ja juniorikilpailut saavuttivat valtaisan suosion. Parhaimmillaan niihin osallistui 151 venekuntaa. OV järjesti myös useana vuonna hai- ja H-veneiden piirimestaruuskilpailut Ytterskärin meriradoilla. Sataman sijainti siltojen takana Laajalahdella on sittemmin vähentänyt aktiivisten purjehtijoiden osuutta seurassa.
Kuluneet vuosikymmenet ovat olleet myös rakentamisen aikaa. Pääosin kaikki työt on tehty talkoilla ja omalla rahoituksella. Ulkopuolista maksettua työvoimaa on käytetty vain silloin, kun oma fyysinen voima tai tarvittava erikoisammattitaito ei ole riittänyt. Vajan jälkeen seuraava suuri ponnistus oli veneiden nosto- ja laskuradan rakentaminen vaunukalustoineen v. 1967. Alueemme viereen tehtyjen puistoalueen täyttötöiden aiheuttaman meren pohjan kohoamisen vuoksi rata jouduttiin tosin joitakin vuosia myöhemmin siirtämään nykyiselle paikalleen.
Seuran ensimmäinen laituri oli Retuperän alueella oleva entisen Valion huvilan uima- ja venelaituri, joka kunnostettiin veneilykäyttöön sopivaksi. Myöhemmin rakennettiin laiturin päähän puisista styrox-kellukkeilla varustetuista ponttonielementeistä poikittainen laajennusosa. Ponttonit hinattiin joka syksy ennen jäidentuloa telakan rantaan ja nostettiin ylös talven ajaksi. Venemäärän kasvaessa tarvittiin lisää laituripaikkoja. Vuosina 1988-89 rakennettiin Otasatamaan nykyiset betoniponttonilaiturit joiden rahoitus hoidettiin myymällä jäsenistölle ns. käyttöoikeuspaikkoja. Retuperän laiturin puiset ponttonit vaihdettiin betoniponttoniksi v.1993.
Seuran toimintaa varjosti koko ajan lyhytaikaisista vuokrasopimuksista johtuva epävarmuus olemassaolomme jatkuvuudesta. Rinnan asemakaavasuunnittelun kanssa käydyt vuokrasopimusneuvottelut johtivat kuitenkin 9.1.1998 allekirjoitettuun 10-vuotiseen vuokrasopimukseen silloisen Valtion kiinteistölaitoksen kanssa. Tämän jälkeen katsottiin mahdolliseksi toteuttaa pitkäaikainen haave omasta seuramajasta. Seura osti syksyllä 1998 työmaaparakkiviipaleen, josta jälleen talkoovoimin ilman lainarahaa rakennettiin OV:n tarpeita vastaava kerhorakennus, joka otettiin käyttöön keväällä 1999. Seuran toiminnan painopiste tosin oli siirretty Otasatamaan jo keväällä 1997, jolloin seuran lippu nostettiin ensimmäistä kertaa Otasataman salkoon.
Voidaan rehellisesti sanoa, että seura on tähän asti menestynyt toiminnassaan varsin hyvin. Valitettavasti kuitenkin hieno, tuhansilla talkootunneilla ja omaa kukkaroamme ravistamalla aikaansaatu telakka- ja satama-alueemme saattaa tulevaisuudessa joutua muuhun käyttöön Otaniemen kampusaluetta ja sen rantaa uudelleen suunniteltaessa. . Toivoa sopii, että päättäjät arvostavat rannan virkistyskäyttöä ja veneilyä sen oleellisena osana. Alueen kaavasuunnittelun ollessa kesken seura elää jälleen lyhytaikaisten vuokrasopimusten varassa. Tilanne on pysäyttänyt isompien investointien tekemisen satama- ja telakka-alueelle. Kunnossapidosta ja jäsenistön merellisistä aktiviteeteista pidetään kuitenkin hyvää huolta kunnes tilanne selviää ja voidaan jälleen siirtyä pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin.